Menetys on ehkä maailman kamalin asia. Varsinkin oman lapsen menetys. Merissa joutui kokemaan syntymättömän lapsensa menetyksen, vaikka luulisi, että Merissan tapainen ihminen olisi iloinen asiasta. Se ei kuitenkaan ole niin. Ihmiset muuttuvat usein varsinkin tälläisten tapahtumien takia. He tajuavat kuinka lyhyt elämä on ja kuinka nopeasti se voikin loppua.
Joshua tai edes Merissa eivät olleet tienneet koko raskaudesta. Se oli ollut täysi yllätys.
Kaikki se ilo mitä tauluista kuvastui tuntui olevan poissa. Mitä tämän jälkeen? Olihan heillä heidän pikku tyttärensä, mutta maailma tuntui silti erilaiselta, kun oli menettänyt lapsensa, vaikka syntymättömänkin. Kuinka oli edes mahdollista, että niin pieni ihmisen alku voisi tuoda niin paljon surua?
Suru jatkui kauan. Merissa tuntui olevan täysin poissa tolaltaan ja täysin muissa maailmoissa.
Hän kuitenkin löysi tyttärensä tämän tapahtuman takia. Nainen ei ollut ennen edes viihtynyt tyttärensä seurassa.
Merissasta tuntui, että häntä oli rangaistu juuri Marlin heitteille jätöstä. Annettu hänen kokea se tuska, kun joutuu menettämään niin kuin Marli oli lähes menettänyt äitinsä.
Silti vaikka Merissa olisi tarvinnut juuri lapsensa läsnäoloa tuntuivat muut perheenjäsenet vievän Marlin vain kauemmaksi sanoen syyksi, että Merissa tarvitsisi nyt rauhaa.
Vanhusten elämä tuntui jatkuvan ihan tavalliseen malliin tai ainakin niin he esittivät, vaikka sitten vain Merissan ja Joshuan vuoksi. Haamutkaan eivät viitsineet lakata riehumasta, vaan jatkoivat muiden pelästyttämistä.
Joshua kuitenkin koitti olla vahva. Ainakin vaimonsa nähden, mutta kun Merissa nukkui niin Joshua saattoi antaa tunteilleensa vallan.
Talon puutarhurista ei tuntunut olevan minkäänlaista hyötyä. Mies ei hoitanut tehtäviään lainkaan, vaikka pensaita tai kukkia ei tarvinnut (kiitos hackin) hoitaa, joten talon asukkaat joutuivat aina kerkiessään pihalle siivoamaan.
Vuoden kuluttua kuitenkin Merissa sai taas tutun pahoinvointiolonsa ja tiesi jo heti mistä se johtui. Hän kuitenkin päätti olla asiasta vielä hiljaa, kun pelkäsi, että jos tämäkin lapsi riistettäisiin häneltä.
Joshualle olisi kuitenkin voinut tehdä ihan hyvääkin saada tietää iloinen uutinen, sillä mies ei tuntunut nousevan lainkaan surustaan.
Marli oli tottunut jo viettämään paljon aikaa yksikseen ja sen ajan hän käytti niin kissojen halailuun, kuin myös jammailuun.
Vihtori on saanut arvonsa tuntevan kopin.
Kaduttaako nyt Mimmu, kun halusit Marlin alas sängystään? Et tainut muistaa millaista oli olla taaperon halattavana.
Merissa oli kuitenkin ryhdistäytynyt ja iloinenkin raskautensa takia, jota hän piti vieläkin salaisuutena. Nainen vietti jopa aikaansa tyttärensä kanssa aina kun se oli mahdollista.
Kuitenkin mahan kasvamisen myötä oli jo kerrottava Joshuallekin.
"Tällä kertaa ollaan sitten todella varovaisia", Joshua sanoi iloiten. "Totta kai", Merissa hymähti. Tämä lapsi ei heitä jättäisi!
Marlinkin oli vihdoin aika kasvaa lapseksi ja tehdä tilaa tulevalle vauvalle.
Marlista ei kyllä kovin nätti kasvanut. Vähän hassun näköinen ehkä.
Mmm pizzaa :P
Terveelliset ruokatavat ainakin. Ja puheenaihe mitä mainioin.
Samanlainen iloinen ilme minulla kuin Merissallakin. Pian :)
Ensimmäisenä koulupäivänä Marli oli päättänyt tehdä kaiken täydellisesti niin kuin elokuvissa. Pedata sängyn virkeänä. Tosin Marli näytti hyvin väsyneeltä.
Ja tottakai syödä kunnon aamupala. Harmi vain, ettei jääkaapissa ollut mitään pekonia tai munakasta, joten Fanta-tölkki sai kelvata.
Ja sitten vaatteet päälle ja menoksi.
On se jo iso tyttö :3
Jahuu!
Hei ei! Merissa ei näköjään tiennyt, että myös pettäminen voi johtaa menetykseen.
Samaan aikaan Joshua itki parin makuuhuoneessa ja keskusteli murheistaan siivoojan kanssa, jota ei kuitenkaan näyttänyt kovasti kiinnostavan.
AHhahahhaah tässä näette hmm Kendran miehen alienlapsen. Tosiaan korvaavat hedelmöitysteknikot hieman lagasivat ja tässä tulos. Tuo sininen pallo oli purkkapallo, jonka piti peittää tytön ruma suu, mutta sekin näköjään hieman lagaa.
Alienlapsen isä siis tämä vaaleapää, joka on eksynyt keskeyttämään Jounin ja Merissan kylpyhuonehetket.
Kiitos ACR <3 Kuitenkaan Jouni ei suostunut muhinoimaan/pelehtimään sohvalla, joka on kyllä aika yleiselle paikalla.
Kuitenkin pian suostui Jounikin.
Ja Joshuakin tuli kotiin, mutta rakastavaiset ehtivät sohvalta pois ennen Joshuan astumista sisälle.
Samaisena yönä käynnistyi myös Merissan synnytys.
Ja niin saatiin maailmaan pieni poikavauva ruskeilla hiuksilla ja isänsä silmillä. Nimeksi tuli Milburn, joka on mielestäni jotenkin söpö nimi.
Milburn tosiaan toi perheeseen taas iloa ja rakkautta.
Tosin Kirsi oli eri mieltä...
Merissa päätti olla hyvä äiti Milburnille ja korjata kaikki virheensä mitä hän oli Marlin kanssa tehnyt.
Milburn sai myös oman pikku huoneen :)
Luonnon tasapaino piti kuitenkin palauttaa. Yksi syntyy niin yhden pitää kuolla.
Tällä kertaa vuoro tosiaan oli...
...VIHTORIN! Tässä kohtaa pelaaja huutaa "Ota Milburn! Ota vaikka kaikki simit, mutta älä Vihtoria!"
:'(
Mimmukin ihan hädissään :(
Ja niin sai Vihtori paikan Jackin ja Kirsin vierestä. En ole varmaan koskaan kiintynyt näin paljoa mihinkään simslemmikkiin <3 Levätkää rauhassa Vihtori ja syntymätön lapsukainen <3
Kommentit